torstai 27. syyskuuta 2012

Demo ja sen idea.

   Ajattelin vähän hypätä aiheiden yli tässä vaiheessa blogia ja kirjoittaa vähän demoista, koska tiedän, että osa lukijoista haluavat saada tietää enemmän siitä ja mitä sen tekemiseen kotioloissa vaaditaan.

   Demo on bändin/artistin näyte levy-yhtiölle. Demon tarkoitus ei ole kuulostaa täydelliseltä ammattistudiossa nauhoitetulta taideteokselta vaan kyse on soittotaitojen näyttämisestä. Levy-yhtiötä ei kiinnosta niinkään se miten musiikki on miksattu tai minkälaisia saundivalintoja siinä on tehty. Enemmän kiinnostaa se, osaako laulaja laulaa, osaako kitaristi asiansa, soittaako rumpali komppinsa asiaankuuluvasti ja ennen kaikkea se miten bändi toimii kokonaisuutena. Suurin osa, ellei jopa kaikki levy-yhtiöt, järjestävät mahdollisen diilin solmimisen jälkeen bändille studioaikaa ja ammattilaiset hoitamaan miksauksen, masteroinnin ja muut asiat kuten markkinoinnin. Bändin hoidettavaksi jää yleensä musiikin tekeminen ja soittaminen. Tästä syystä demon nauhoitukseen ei välttämättä kannata käyttää ammattistudiota sen korkeiden kustannusten vuoksi. Jos treenikämppä on edes jotenkin akustoitu kannattaa demo tehdä siellä tai sitten kotistudiossa.

   Ainut mainittava ongelma on rumpujen nauhoittaminen kotioloissa, mutta jos ei ala liikaa hifistelemään (mikä ei ole tarpeellista demoa tehdessä) onnistuu rumpujenkin nauhoitus kotona kohtalaisen laadukkaasti. Ongelma rummuissa on mikrofonien tarve. Niitä tarvitsee aika monta ja monen mikrofonin nauhoittaminen samanaikaisesti vaatii myös laadukkaamman mikserin tai äänikortin. Kotioloissa nauhoitettuun demoon kuitenkin riittää yksi stereopari overheadeiksi (demossa ehkä jopa yksistään) ja ehkä pari mikrofonia snarelle ja hihatille. Mahdollisesti myös kick tarvitsee yhden mikrofonin. Kitaraan riittää yksi mikrofoni, samoin bassoon. Eli, vaikka lähtökohtana olisi soittimia lukuunottamatta tyhjä autotalli tai treenis, oikeastaan ainoat rahalliset menot demon tekemiseen on äänikortti ja muutama mikrofoni. Loppu hoituu tietokoneella ja siinä olevalla ilmaisella moniraituri-ohjelmalla kuten Reaper. Mikrofoneja ei tarvitse monta jos nauhoittaa soittimet erikseen tai ryhmissä. Kotona nauhoittaminen ja raitojen tasojen säätö tulee siis huomattavasti halvemmaksi kuin ammattistudio.

   Demo ei suinkaan ole pelkkä poltettu levy jossa on biisi. Demoa lähettäessä kannattaa pakata mukaan myös..

- Kirje, jossa kerrotaan bändin historiasta, keikkailu kokemuksesta, päämääristä, mahdollisista omakustannelevyistä ja valmiista fanikannasta. Yleisesti kannattaa kertoa bändistä niin paljon kuin vain keksii, mutta ei kuitenkaan mitään turhaa, ettei kirjeestä tule liian pitkä.

- Pari valokuvaa bändistä. Mielellään saavat olla aika hyviä kuvia. Moni aloitteleva valokuvaaja suostuu ottamaan promokuvat jopa ilmaiseksi, saaden näin myös itse kokemusta promokuvaamisesta ja kuvan omaan portfolioon mahdollisille uusille asiakkaille esiteltäväksi.

- Jos bändillä on tiedossa keikkoja, niistä kannattaa laittaa päivämäärät mukaan kirjeeseen, että levy-yhtiön edustajat voivat halutessaan tulla katsomaan keikan. Live-esiintyminen on myös yksi tärkeä piirre bändissä. Ei ole montaa menestyvää artistia joka ei tee keikkaa. Jos lähiaikoina ei ole keikkaa luvassa voi jostain vanhasta keikasta lähettää videon jos semmoinen löytyy.

   Rohkeasti vain demoja lähettelemään. Jos biisit ja bändi ovat mielestäsi jotain mitä markkinoilla ei vielä tungokseksi asti ole, ei demon lähettämisestä ainakaan kovin paljoa haittaa voi olla. Löydät kätevän levy-yhtiö listauksen Muusikoiden.netin listasta. Lista ei vielä ole kovinkaan kattava, mutta pienellä etsimisellä löytyy suomestakin lisää yhtiöitä. Yhtiöissä on eroja. Pienemmät yhtiöt eivät välttämättä pysty tarjoamaan niin hyvää sopimusta provikoiden suhteen kuin suuret maailmanlaajuiset yhtiöt, mutta pieni yhtiö pystyy yleensä panostamaan enemmän bändiin ja sen markkinointiin, koska yhtiöllä on vähemmän artisteja/bändejä hoidettavanaan.

-Tommi-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti